Lpkp blogi

Perusasiat kuntoon – Leikkausvarat ja marginaalit

Laila Arvola

Painoon tulevissa tiedostoissa yleinen ongelma on leikkausvarojen puuttuminen. Onkin ehkä syytä avata hieman mikä on leikkausvara ja miten sen saa määriteltyä tiedostoon. Leikkausvarat ovat tärkeät varsinkin silloin, kun valmiissa painotuotteessa halutaan kuvan tai väripinnan jatkuvan sivun reunaan saakka. Kuvan tai väripinnan on jatkuttava varsinaisen sivun reunan ylitse. Painettavat sivut asemoidaan painossa isommalle arkille, josta ne leikataan lopulliseen kokoonsa. Leikkausvara on siis nimensä mukaisesti alue, joka leikkautuu pois lopullisesta painotuotteesta. Lisäksi marginaalit on hyvä muistaa pitää riittävän kokoisina.

Miten leikkausvarat saadaan dokumenttiin

Taittamiseen ja grafiikan tekemiseen on olemassa useita eri ohjelmia, joten nämä ohjeistukset eivät sellaisenaan välttämättä päde jokaisessa ohjelmassa samalla tavalla. Yleensä kuitenkin leikkausvarat ovat määritettävissä dokumentin luontiasetuksista. Asetuksista pitäisi löytyä siis kohta ”leikkausvara” tai ”bleed”. Esimerkiksi Adoben Indesign ja Illustrator ohjelmissa uutta dokumenttia luodessa löytyy luonti-ikkunasta leikkausvarojen määrittelylle oma kohtansa.

Kolmen millimetrin leikkuuvara on yleensä riittävä. Jos kyseessä on pohjustettava painotuote, on leikkausvaran oltava vähintään 1 cm kokoinen. Useimmiten ohjelmassa on jollain tapaa näkyvissä leikkausvara dokumentissa. Esimerkiksi Indesignissa dokumentin reunan (musta viiva) ulkopuolella on punainen kehys. Punaisen kehyksen ja dokumentin väliin jäävä alue on siis leikkausvara-alue.

Jos ohjelmasta ei löydy asetusta leikkausvaroille, niin ne voi lisätä dokumentin kokoon. Eli jos lopullisen painotyön on tarkoitus olla A4-kokoinen (210×297 mm), niin lisätään sivun mittoihin leikkausvarojen mitat myös. Sivukoon pitäisi siis olla leikkausvaroineen 216×303 mm. Esimerkiksi Photoshopissa leikkausvarat täytyy lisätä dokumentin kokoon. Yksi tapa on tehdä niin, että ensin luo sen kokoisen dokumentin kuin painotyön lopullinen koko on. Sitten vedetään apuviivat dokumentin reunoille. Esimerkiksi Photoshopissa apuviivat vedetään ylhäällä ja vasemmalla olevista viivaimista (rulers). Kun apuviivat ovat paikoillaan, lisätään leikkausvarat dokumentin kokoon. Photoshopissa se tapahtuu säätämällä piirtoalueen kokoa (Kuva/Image > Piirtoalueen koko/Canvas Size). Koska leikkausvarat ovat jokaisella sivulla 3 mm, niin piirtoalueen kokoon lisätään leveyteen ja korkeuteen 6 mm molempiin

Muista myös sisällyttää leikkausvara-asetukset mukaan tiedostoon viedessäsi valmiin tiedoston PDF:ksi. PDF-tiedostoa luodessa valintaikkunassa on ruksattava kohta leikkausvarojen sisällyttämisestä.

Kuvassa tekstit ovat suomeksi, mutta englanninkielisessä valikossa vastaavasti valitse ”Marks and Bleeds” –välilehdestä ”Use document bleed settings”-valinta.

Älä unohda marginaaleja

Marginaali on dokumentin sisäpuolella oleva eräänlainen suoja-alue. Mitään tärkeää kuten tekstiä ei siis kannata sijoittaa marginaalin ulkopuolelle. Marginaalien leveyteen vaikuttaa se, millainen painotyö on kyseessä. Esimerkiksi kirjan taitossa sisäsivulle tarvitaan leveämpi marginaali kuin muualle, koska taite vie osan sivualasta. Marginaalit vaikuttavat myös sivun taiton yleisilmeeseen. On hyvä tutkailla valmiita kirjoja nähdäkseen käytännössä miten erilainen sidonta vaikuttaa tarvittavaan marginaaliin.

Yleisesti ottaen marginaalien on hyvä olla vähintään 5 mm sivun jokaisella reunalla. Paperi on myös ”elävä” materiaali ja se venyy jonkin verran mennessään painokoneesta läpi. Lisäksi paperi ei pysy aivan staattisesti paikallaan leikkurissa, niin pienikin paperiarkin liikahdus saattaa leikata tekstiä tai muita tärkeitä elementtejä pois sivulta, jos marginaalit ovat liian pienet. Taiteltavia esitteitä suunnitellessa on myös syytä huomioida taitosten kohdat. Jos siis esimerkiksi tekstiä ei haluta taitteen kohdalle, niin on myös hyvä jättää hieman marginaalia taitoksen kohdallekin. Kehyksiin laitettavien kuvatuotteiden kohdalla on myös hyvä huomioida kuinka paljon kehys peittää kuvaa reunoista. Meillä käytettävät Nielsenin kehykset peittävät noin 1 cm kuva-alasta.

Back to top